03/04/2024
3.4.2024, TKU10
Asemaa ei enää ole.
Tunnelmat, joissa Atten ja Antin kanssa alunperin tammi-helmikuussa 2012 käynnistetty toiminta tuli nollattua, liikkuivat laajalla asteikolla.
Järjen tasolla päätös kaupan sulkemisesta pysyvästi olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin. Elämäntavaksi muodostunut rytmi ei kuitenkaan ole helpoimpia rikottavaksi, ja kyllä luopumiseen tässäkin tapauksessa tuskaa liittyi. Akuutisti sen on saanut hukutettua konkretian alle. Kaikesta materiasta oli päästävä tavalla tai toisella eroon, ja oma komero täyttyi ääriään myöten nopeasti. Muistoja ja muistikuvia on joka suunnalla, jolle katseen kääntää.
Olen tyytyväinen siihen, miten Asema pysyi koko matkansa ajan pienenä - vaikka tietenkin tiedän sen myös vaikeuttaneen asioita. Halusin alusta saakka sen olevan asemana nimenomaan pysäkki, ei alku- tai päätepiste. Se sai olla paikka, johon levyt sekä saapuivat, että josta ne lähivät, ilman kohtuutonta taloudellista säätöä.
Monenlaisia langan päitä on solmimatta edelleen, niin kuin elämässä tuntuu noin ylipäänsä aina olevan. Toivon itse kunkin osalta tässä mielessä kärsivällisyyttä, ja kiitän mitä suurimmin entistä ja nykyistä lähipiiriä (niin perheen, ystävien, yhteistyökumppaniden kuin kollegoiden osalta) sellaisen osoittamisesta jo tätä ennen niin pitkään. Toisin kuin vaikkapa äänilevyt, te olette korvaamattomia.
Korvaamatonta on myös kaiken sen kokemuksen arvo, jota 12 vuoden taipaleella yhteisesti näille kulmille luotiin. On ollut täydellisen upeaa kuulla useita tarinoita siitä, millainen merkitys Asemalla on joillekin ihmisille ehtinyt olla, pitkälti varmasti kunkin elämän strategisiin vuosiin osumisen ansiosta.
.ja jatkona edelliseen; eipä ihmisen elinvuosissa taida olla muita kuin strategisia sellaisia. Itse koitan edelleen keskittyä tiiviimmin olennaisiin asioihin. Toivottavasti saan kirjoittaa entistä enemmän, ja toki edelleen tavata ihmisiä myös musiikin äärellä, liepeillä.
Kutsu mua sillä nimellä kuin haluat.
Asemapäällikkö en enää ole.
Let’s Get This Love
